Napapiirin Residuumin toiminta on kierrätysasemien sekä materiaalien varastointi- ja käsittelyalueiden osilta ympäristöluvan alaista toimintaa. Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan säännöllisesti. Tarkkailtavia ympäristövaikutuksia ovat esimerkiksi jätevesien laatu, kaatopaikalla muodostuvat kaasut, alueiden roskaantuminen sekä hajuhaitat. Yhtiö noudattaa toiminnassaan ympäristöluvissa määriteltyjä lupaehtoja, lainsäädäntöä sekä parasta mahdollista tekniikkaa.

Laajennetut aukioloajat ja uusia jätejakeita 

Yhtiö aloitti vuonna 2025 Ranuan kierrätysaseman kehittämishankkeen. Kierrätysaseman tilalle rakennutetaan itsepalveluasema, joka mahdollistaa laajennetut aukioloajat ja uusien jätejakeiden keräämisen Ranuan alueella. Hanke toteutetaan yhteistyössä Vestia Oy:n tytäryhtiö Veloop Oy:n kanssa. Veloopilla on itsepalvelumallilla toimivia lajittelupihoja jo 17 paikkakunnalla. Veloop huolehtii kierrätysaseman suunnittelusta, kilpailutus- ja rakennusprosessista, urakan valvonnasta sekä automaation toteuttamisesta. 

Etusijajärjestyksen huomioiminen poistotekstiilin keräyksessä 

Jätelaki velvoittaa kuntia järjestämään poistotekstiilin keräyksen. Napapiirin Residuum vastaa poistotekstiilin keräyksen järjestämisestä toimialueellaan: Rovaniemellä kolmella keräyspisteellä sekä Ranuan ja Pellon kierrätysasemilla. 

Vuonna 2024 Residuumin alueella kerättiin 36 443 kiloa poistotekstiilejä, joista tiukentuneiden laatuvaatimusten ja materiaalin sekalaatuisuuden vuoksi vain 28 % voitiin hyödyntää kierrätyskuituna. Vähäinen hyödynnettävän materiaalin osuus johti tarpeeseen kehittää poistotekstiilin lajittelua ja hyödyntämistä alueellisesti. Myöhemmin vuoden 2025 aikana Lounais-Suomen jätehuollon (LSJH) päätös luopua valtakunnallisen keräyksen koordinoinnista vahvisti siirtymää kohti paikallisia ratkaisuja. 

Napapiirin Residuum jatkoi vuonna 2024 aloitettua yhteistyötä Kivenpyörittäjien kanssa. Kivenpyörittäjät on yksi Myllärin Paja -toimintakeskuksen ryhmistä Kolpeneen palvelukeskuksessa. Kivenpyörittäjät vastaavat poistotekstiilin lajittelusta. Kuusiselän vanhan kaatopaikan tiloihin rakennettiin lajittelulinjasto, jossa poistotekstiili lajitellaan mm. tekstiilin kunnon mukaan.  

Poistotekstiilin lajittelun myötä on huomattu, että poistotekstiilin joukosta löytyy paljon hyväkuntoisia käyttökelpoisia vaatteita. Nämä vaatteet erotellaan poistotekstiilin joukosta ja toimitetaan paikalliselle Second Hand yritykselle myyntiin. Poistotekstiilin seasta erotellaan myös imukykyiset tekstiilit, joista Kivenpyörittäjät leikkaavat konepyyhkeitä useiden paikallisten huoltoliikkeiden käyttöön.  

Hyötykäyttöön kelpaavat leikeltävät tekstiilit sekä hyväkuntoiset vaatteet lajitellaan kuvassa näkyviin astioihin (esim. housut ja takit erilleen toisistaan). 

Hyötykäyttöön kelpaamattomat tekstiilit tuodaan Kierrätyspuisto Residuumiin sekajätteeseen, josta ne lähtevät energiahyötykäyttöön. 

Muutoksella pyritään vastaamaan jätelain etusijajärjestykseen, jossa jätteen määrää on ensisijaisesti pyrittävä vähentämään. Vähentämisen jälkeen painopiste on uudelleenkäytössä ja kierrätyksessä, ja vasta viimeisenä vaihtoehtona jäte saa päätyä energiahyötykäyttöön eli poltettavaksi.  

Haitallisten vieraslajikasvien torjunta Kuusiselän kaatopaikalla 

Kuusiselän kaatopaikalla käynnistettiin haitallisten vieraslajikasvien torjunta kesällä 2024. Alueelle on vuosien aikana kulkeutunut liikenteen mukana erityisesti lupiinien ja jättipalsamien siemeniä, joista on muodostunut kasvustoja. 

Vuonna 2025 vieraslajikasveja niitettiin kahdesti, heinäkuun alussa ja alkusyksystä. Niittojen yhteydessä lupiinien kukinnot kerättiin maastosta huolellisesti kasvin leviämisen ehkäisemiseksi. Kahden vuoden aikana toteutetut toimenpiteet ovat vähentäneet haitallisten vieraslajikasvien määrää selkeästi. Torjuntatyötä jatketaan tulevina vuosina, ja vuodelle 2026 on suunnitteilla kaksi niittokertaa, joiden yhteydessä myös kasvijäte kerätään alueelta.